Osa isoista rakennuttajista on ollut sitä mieltä, ettei allianssimalli sovi pieniin rakennushankkeisiin kehitysvaiheen raskauden takia. Myös YSE:n ehdoista poikkeava sopimusmalli voidaan kokea uhkaavana. Suomenlinnan hoitokunnan johtaja Ulla Räihä on toista mieltä; hän katsoo, että allianssimalli sopii parhaiten juuri pieniin hankkeisiin, koska se mahdollistaa lyhyemmän läpimenoajan kuin perinteisissä urakkamalleissa.
Jos kaikkien rakennusprojektien tavoitteena olisi maksimoida arvon tuotto ja sen mittaamiseen olisi käypiä menetelmiä, voisimme asettaa rakennushankkeille tavoitteita, jotka perustuisivat arvon tuottoon – eikä pelkästään kustannuksiin. Se avaisi kokonaan uusia tapoja kannustaa eri osapuolia toimimaan projekteissa, mikä ennen pitkää mullistaisi nykyiset liiketoimintamallit ja hankeprosessit.
Yksi allianssimallien sudenkuoppa on se, että allianssiosapuolten kesken luodut yhteiset tavoitteet ja kannustimet eivät välity aliurakoitsijoiden sopimuksiin. Kun allianssin osapuolet käyttävät Big Room -toimintaa, yhteisiä workshoppeja ja visuaalisia johtamistyökaluja, aliurakoitsijat jäävät tästä kaikesta helposti ulkopuolelle.
Muotisanat IoT, Big Data ja analytiikka jyräävät myös kiinteistön huollossa. Tulevaisuuden visioissa – ja osin jo tänä päivänä – tuhannet anturit keräävät kiinteistöistä tietoa, joka ruokkii kiinteistöjen järjestelmiä ohjaavaa tekoälyä.
Tekniikan tohtori Jyrki Kasvi on jopa esittänyt, että olosuhteita mittaavat anturit pitäisi saada kiinteistöissä pakollisiksi.
Kuluttajat toivovat tutkimusten mukaan koteihinsa energiankulutusta vähentäviä ja turvallisuutta parantavia ratkaisuja, kun taas toimistoissa tilatehokkuus ponnahtaa helposti ykköstoiveeksi. Tämän päivän trendinä on toisaalta houkutella työntekijät etätöistä takaisin toimistolle, ja avuksi valjastetaan silloin myös älyratkaisut.
Rakennusalalla vallitsee monia mekanismeja, jotka saavat alkuinnostuksen jälkeen palaamaan totuttuihin vanhoihin käytäntöihin. Jos jokaisen projektin jälkeen painetaan reset-nappulaa, tieto ei kumuloidu. Uudet ideat jäävät ikuiseen tuotekehitysvaiheeseen, koska hitaasti muuttuvat markkinat eivät ime niitä kaupallisiksi volyymituotteiksi.
Kuitenkin juuri virtaus on se tulppa, jonka odotetaan avaavan padot tuottavuuden kehittämiselle. Pelkkä esivalmistus, tai hyväkin perinteiseen tuotantotapaan nojautuva suunnittelu, eivät ole tuottaneet ratkaisevaa kehityshyppäystä. Mutta kun nämä yhdistetään virtaukseen, voidaan olla suuren oivalluksen äärellä.
On hyvä muistaa, että rakennusala on aina ollut startup-ala. Toiminnan platformina ei tosin ole tietokone ja älykännykkä, vaan pakettiauto ja peräkärry. Myös näitä peruspuurtajia pitää kunnioittaa, koska he ovat kansantaloudelle aivan yhtä tärkeitä ja yleensä toimivat ilman mitään julkista tukea.
Epätoivoon ei ole syytä, sillä alalla on pitkästä aikaa tapahtumassa monia asioita, joista saattaa olla apua tuottavuusongelmaan. Selkeä läpimurto ja käänne tuottavuuden nostamisessa on tosin vielä näkemättä.
Putkiremonttimarkkinoiden tuotelanseeraukset ovat piristyssuihkeita alan kehitykselle – koskivat ne sitten nopeutta, hintaa tai uusia teknisiä menetelmiä. On hienoa, että taloyhtiöille tulee uusia vaihtoehtoja. On toisaalta mielenkiintoista, miten eri toimijat nostavat yhden asian tuotekonseptinsa markkinoinnin kärjeksi.
