Julkaistu Korjausrakentaminen -lehdessä 3/2017
Rakennusalalla on, kauniisti sanottuna, mahtava kehityspotentiaali. Tämä on noteerattu myös alkuvuodesta ilmestyneessä McKinseyGlobal Instituten raportissa ”Reinventing Construction”. Raportin mukaan rakennusala tuottaisi lisäarvoa 1 370 miljardia euroa vuodessa nykymenoon verrattuna, jos se ottaisi vastaavan tuottavuusloikan kuin muu teollisuus on jo ottanut viimeisen 20 vuoden aikana.
Monet tahot ennakoivat rakentamisen olevan vastaavassa disruptiovaiheessa kuin muut teollisuudenalat sitä ennen; pankkisektori, lentoliikenne, media, toimistotyö… Tämä selittää myös nousevaa kiinnostusta rakennusalan kehittämistä kohtaan. Sen ympärillä häärääkin monenlaista uutta porukkaa, IT-nörteistä ja konsulteista lähtien.
Aiemmin saatiin olla melko rauhassa omassa lintukodossa, mutta suuria odotuksia kasvattaa tuottavuutta ja asiakasarvoa on noussut monesta eri suunnasta. Esimerkiksi digitaalisuudesta on povattu niin rakentamisen kuin rakennusten käytön uudistajaa. Moduloitu ja esivalmisteinen rakentaminen muuttaa työmaat lähinnä kokoonpanopaikoiksi.
Lean-periaatteiden istuttaminen rakennustuotantoon nostaa tuottavuuden uudelle tasolle ja lyhentää läpimenoaikaa. Yksi mahdollisuus on uudistaa kokonaisia alueita yhdellä kertaa, sarjatuotantona ja teollisesti – sen sijaan että jokainen talo korjataan erillisenä projektina.
Madonluvuista optimismiin
Mahdollisuuksia siis on ja ne on tunnistettu myös McKinseyn raportissa, joka kääntyy alun madonlukujen jälkeen optimismin puolelle. Kaikki tieto ja työkalut, joilla aikaansaadaan muutos, ovat olemassa ja lupaavia merkkejä on näkyvissä. Alan täytyy vain päästä lukittuneesta tilanteestaan ja päästää potentiaali valloilleen.
Tämä on helpommin sanottu kuin tehty, sillä kaikesta muutoshypestä huolimatta käytännön toimeenpano tuntuu joskus pään hakkaamiselta seinään. Kun rakennusalan kehitystä tarkastelee pitemmällä aikavälillä, loikan sijata voisi puhua ryömimisestä. Nyt suuriksi muutosairueiksi nostetut asiat ovat olleet olemassa jo vuosikymmeniä.
Samoja puheita suuresta muutoksesta on kuultu aiemminkin. Esimerkiksi tietotekniikasta ja älytaloista puhuttiin alan uudistajina jo 90-luvulla. Mitään kertakaikkista mullistusta ei ole kuitenkaan tapahtunut.
Esivalmisteita tuodaan markkinoille, mutta niistä on vaikea saada volyymituotteita. Se johtunee siitä, että kaikkien osapuolten on helpompi turvautua totuttuihin ratkaisuihin kuin perehtyä uusiin. Lean-demoja ja hyviä esimerkkejä löytyy, mutta koko alan kattavaa kulttuurimuutosta odotetaan edelleen. Ja monista aluekehittämisen tutkimusprojekteista huolimatta on saatu vähän aikaan itse aluekehittämistä.
Tiennäyttäjiä kaivataan
Rakennusalalla vallitsee monia mekanismeja, jotka saavat alkuinnostuksen jälkeen palaamaan totuttuihin vanhoihin käytäntöihin. Jos jokaisen projektin jälkeen painetaan reset-nappulaa, tieto ei kumuloidu. Uudet ideat jäävät ikuiseen tuotekehitysvaiheeseen, koska hitaasti muuttuvat markkinat eivät ime niitä kaupallisiksi volyymituotteiksi.
Vanha sanonta, ”hyvässä suhdanteessa ei ehdi kehittää ja huonossa siihen ei ole varaa”, pitää edelleen paikkansa.
On myös tiettyjä ikuisuuskysymyksiksi muodostuneita kehitysjarruja, jotka pitäisi taklata. Yksi on puhdas kehitysosaamisen ja -resurssien vähyys; kehittämiseen ei matalakatteisella alalla, joka elää kädestä suuhun yksittäisistä projekteista, tunnu olevan kerta kaikkiaan varaa panostaa – ei vaikka juuri se voi olla elinehto pitkällä tähtäimellä.
Toinen kehitysjarrumme on pirstaleinen ja osaoptimoiva hankemalli. Sen seurauksena kokonaisuutta, käyttäjille tuotettavaa arvoa, saatipitkän tähtäimen kehittymistä, ei ajattele oikein kukaan.
Miten muutoksen pyörät sitten saataisiin liikkeelle? Startupeihin ladataan paljon odotuksia, mutta muutos ei onnistu yksin niiden avulla. Lisäksi tarvitaan suuria toimijoita, jotka uskaltavat tulla poteroistaan ja näyttää tietä.
Enemmän kuin tutkimusprojekteja tarvitaan pilottikohteita, joissa jo kehitettyjä asioita viedään käytäntöön. Jos kokeileva startup-kulttuuri tarttuu suuriin toimijoihin ja muutoksen edellytyksistä huolehditaan – niin julkisen vallan kuin alan kehitysorganisaatioiden toimesta, meillä on kaikki mahdollisuudet onnistua.