Korjausrakentaminen-lehti 4/2017
Muotisanat IoT, Big Data ja analytiikka jyräävät myös kiinteistön huollossa. Tulevaisuuden visioissa – ja osin jo tänä päivänä – tuhannet anturit keräävät kiinteistöistä tietoa, joka ruokkii kiinteistöjen järjestelmiä ohjaavaa tekoälyä.
Tekniikan tohtori Jyrki Kasvi on jopa esittänyt, että olosuhteita mittaavat anturit pitäisi saada kiinteistöissä pakollisiksi. Se olisi tärkeää, koska niiden avulla voitaisiin parantaa kiinteistön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Jos kosteusanturi antaa mittasignaalin kosteusvauriosta, ja se korjataan nopeasti, vältytään muun muassa sisäilmaongelmilta.
Hintakaan ei ole aina este; siirtyminen jatkuvaan olosuhdeseurantaan voisi esimerkiksi Senaatti-kiinteistöjen Pasi Pipatin mukaan hoitua yllättävän vähin kustannuksin. Näin voisi tapahtua, jos kiinteistössä on rakennusautomaatio ja huonekohtainen anturointi valmiina.
—
Mikään uusi asia ei tule rakennus- ja kiinteistöalalle ilman tuskaa ja vastustusta. Käytännön miehet kertovat, että talotekniset järjestelmät eivät vielä pelaa yhteen, ja tekoälykin vaatii kehittämistä. Myös tietoturva-asiat nousevat kriittisiksi. Ei normi huoltomies ymmärrä sellaisia asioita kuin palomuurit, virustorjunta ja salasana-asetukset.
Ja kun antureita asennetaan paljon, tulee myös vikoja, jotka vaativat jatkuvaa tarkkailua. Ylläpidon ongelmat koskevat muitakin moderneja taloteknisiä laitteita; esimerkiksi Espoossa on ollut ilmamääräsäätimien kanssa ongelmia, ja niitä on jouduttu ratkomaan.
—
Pohdittavaksi tulee myös niin sanottu muna–kana-ongelma. Milloin teknologia on niin kypsää, että se tuottaa kaivattua lisäarvoa myös käytännössä? Toisaalta, kehittykö se koskaan kypsäksi, ellei sitä sovelleta?
On helppo yhtyä asiantuntijoiden mielipiteisiin siitä, että ennen kuin langaton anturitekniikka on mahdollista laajassa mittakaavassa, tarvitaan pilotointia ja kehittämistä. Olosuhdemittaukset pitää saada riittävän edullisiksi. Lisäksi tarvitaan luotettavia laitteita ja koulutettu henkilö valvomaan niitä.
Edelläkävijöiden kohtalo voi olla oppirahojen maksaja, mutta mikään ei etene, ellei rohkeutta löydy. Samalla pitää olla realisti ja kuunnella teknologiahuuman keskellä myös käyttäjiä. Lastentaudit on saatava korjattua ja käyttöliittymät kehitettyä niin yksinkertaisiksi ja varmoiksi, että kiinteistöjen ylläpidossa ei tarvita tietotekniikan tutkintoa.