Kaisa Salminen

Supernopeita, alle kuukauden mittaisia putkiremontteja on yritetty saada markkinoille useampaan otteeseen – ensin tekniseen menetelmään perustuvaa Consti Ideal -menetelmää ja sitten Firan kahden viikon putkiremonttia. Korjausrakentaminen-lehden kesällä 2018 tekemän katsauksen perusteella ne eivät näyttäisi tehneen läpimurtoa, mutta hyvä uutinen on se, että aikataulut ovat yleisesti nopeutuneet.

Monet suuret kiinteistönomistajat ja kunnat ovat aktivoituneet hoitamaan sisäilmaongelmia. Myös poliitikot ovat heränneet. Käytännön esimerkkejä ja toimintamallejakin löytyy runsain mitoin.

Osa isoista rakennuttajista on ollut sitä mieltä, ettei allianssimalli sovi pieniin rakennushankkeisiin kehitysvaiheen raskauden takia. Myös YSE:n ehdoista poikkeava sopimusmalli voidaan kokea uhkaavana. Suomenlinnan hoitokunnan johtaja Ulla Räihä on toista mieltä; hän katsoo, että allianssimalli sopii parhaiten juuri pieniin hankkeisiin, koska se mahdollistaa lyhyemmän läpimenoajan kuin perinteisissä urakkamalleissa.

Muotisanat IoT, Big Data ja analytiikka jyräävät myös kiinteistön huollossa. Tulevaisuuden visioissa – ja osin jo tänä päivänä – tuhannet anturit keräävät kiinteistöistä tietoa, joka ruokkii kiinteistöjen järjestelmiä ohjaavaa tekoälyä.
Tekniikan tohtori Jyrki Kasvi on jopa esittänyt, että olosuhteita mittaavat anturit pitäisi saada kiinteistöissä pakollisiksi.

Kuluttajat toivovat tutkimusten mukaan koteihinsa energiankulutusta vähentäviä ja turvallisuutta parantavia ratkaisuja, kun taas toimistoissa tilatehokkuus ponnahtaa helposti ykköstoiveeksi. Tämän päivän trendinä on toisaalta houkutella työntekijät etätöistä takaisin toimistolle, ja avuksi valjastetaan silloin myös älyratkaisut.

Putkiremonttimarkkinoiden tuotelanseeraukset ovat piristyssuihkeita alan kehitykselle – koskivat ne sitten nopeutta, hintaa tai uusia teknisiä menetelmiä. On hienoa, että taloyhtiöille tulee uusia vaihtoehtoja. On toisaalta mielenkiintoista, miten eri toimijat nostavat yhden asian tuotekonseptinsa markkinoinnin kärjeksi.

Samalla kun puhutaan laadun ja asiakastyytyväisyyden tärkeydestä, jostain syystä takuuajan toimintaa ei systemaattisesti haluta parantaa, vaikka se olisi yksinkertaisin ja selkein tapa parantaa laatua.

Rakennusalalla ollaan huolissaan resurssien riittävyydestä niin suunnittelussa kuin muillakin korjausrakentamisen alueilla. Erikoiseksi asian tekee se, että korjaamisen kasvu on ollut tiedossa jo vuosikymmeniä. Sekin tiedetään, että kasvun odotetaan jatkuvan – ainakin vuoden 2030 paikkeille.

Rakennetun ympäristön kehittymistä on haluttu edesauttaa sääntöviidakkoa purkamalla sekä kaavoituksen ja kaupunkikehittämisen keinoin. Taantuman ja rakennemuutosten aiheuttamille tyhjille tiloille pitäisi saada uutta käyttöä. Lisäksi asuntojen korjausvelka olisi saatava kuriin lisä- ja täydennysrakentamisella.