Korjausrakentaminen-lehti 2/2018
Monet suuret kiinteistönomistajat ja kunnat ovat aktivoituneet hoitamaan sisäilmaongelmia. Myös poliitikot ovat heränneet. Käytännön esimerkkejä ja toimintamallejakin löytyy runsain mitoin.
Käytännön kokemuksia kuultiin esimerkiksi kevään 2018 Sisäilmastoseminaarissa Helsingin Messukeskuksessa. Sisäilmayhdistyksen silloinen toiminnanjohtaja Jorma Säteri totesi tyytyväisenä, että teoriasta on siirrytty käytäntöön. On alettu ymmärtää, miten tärkeätä on seurata myös sisäilmakorjausten onnistumista.
–––
Senaatti-kiinteistöjen katsastusmallissa ideana on tarkastaa rakenteita ja ilmanvaihtoa, sekä ohjata tulosten avulla pitkän tähtäimen korjaussuunnittelua ja ennakoivaa huoltoa kiinteistöissä. Hyvä puoli mallissa on se, että koska resursseja on rajallinen määrä, ne saadaan kohdistettua järkevästi ennen kuin ongelmat alkavat kaatua päälle. Esiin tulleisiin ongelmiin on myös reagoitava nopeasti.
Älykkäässä seurannassa oli sata Senaatti-kiinteistöjen sisäilmakohdetta pelkästään vuoden 2017 aikana. Mikäli katsastuksessa reputti, kiinteistö joutui auton tapaan uusintatarkastukseen korjausten onnistumisen varmistamiseksi.
Aktiivisesti sisäilmaongelmaa on hoitanut myös Suomen yliopistokiinteistöt – jopa niin hyvin, että sisäilmaongelmat ovat enää harvoja yksittäistapauksia. Viranomaistoiminnan eettisyyteen ja kiinteistönomistajan vastuullisuuteen pitäisi toimitusjohtaja Mauno Sieväsenmielestä kuitenkin kiinnittää enemmän huomiota. Tarkemmin asiasta on kerrottu Korjausrakentaminen-lehden numero 2/2018 artikkelissa.
–––
Myös hölmöilyt energiansäästön nimissä ovat vähentyneet, koska on ymmärretty, että ihmisen terveys on tärkeämpi asia kuin mustavalkoinen energiansäästö. Ilmanvaihtoa ei enää suljeta kesäkaudeksi energiansäästötavoitteiden takia.
Suomen rakennuskanta vaikuttaa olevan terveempi kuin muualla maailmassa. Siitä kertovat omat ja tuttujenkin havainnot matkoiltaan.
Voisiko ongelmana olla esimerkiksi ilmasto, joka kuivaa limakalvot talvella ja herkistää sisäilmaongelmille ja allergioille helpommin kuin muualla? Sisäilmaongelmien syitä pitäisi hakea myös muualta kuin rakennustekniikasta. Insinööri oppii kyllä hoitamaan rakennukset, mutta kuka hoitaa ihmiset?
Mauno Sievänen puhuukin teknisten termien lisäksi sisäilmajohtamisesta. Esimerkit osoittavat, että teknisesti ongelmat on mahdollista hallita ja sitä kohti ollaan hyvää vauhtia menossa. Sen lisäksi on keskityttävä muihin asioihin, jotka vaikuttavat yleiseen hyvinvointiin.
Jos kykenemme kaatamaan ammattikuntien raja-aitoja ja tekemään monitieteellistä yhteistyötä, mikään ongelma ei ole voittamaton.