Korjausrakentaminen-lehti 4/2018
Entä jos käytössäni olisi älyranneke, jonka ansiosta vältyn menemästä kunnan rakennusbyrokraattien puheille, kun tarvitsen rakennuslupaa. Sen sijaan minulta kysyttäisiin, miten voin olla avuksi ja mitä tarvitsen?
Tämä ympäristöministeriön (YM) kansliapäällikkö Hannele Pokanpuheesta lainattu visio on vielä unelmaa, mutta selvää on, että digiajan läpimurtoa toivotaan. Siitä osoituksena oli noin 16 miljoonan euron rahoituspotti, josta puolet maksoi valtio ja puolet kiinteistö- ja rakennusala. Tämä potti myönnettiin KIRA-digi-hankkeelle – eli vuoden 2018 loppuun kestäneelle kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatiohankkeelle.
Toisessa visiossa robottiauto kurvaa työmaalle 3D-printatut moduulit kyydissään. Koska manuaalisia työvaiheita ei enää tarvita, aikataulut ovat nopeutuneet. Työnjohtaja voi keskittyä hallinnollisten rutiinien pyörittämisen sijaan tuottavampiin hommiin.
Myöhemmin, kun rakennus on ollut jo vuosia käytössä, pienoiskopteri havaitsee homevaurion ja tekee hälytyksen. Kuka tahansa voi suorittaa huoltotoimenpiteet, koska etähuoltaja ohjaa virtuaalisesti työnsuoritusta.
Jäljelle on jäänyt lähinnä kunnossapidon ja huollon töitä, sekä tietysti korjaamista – niiden määrä itse asiassa on lisääntynyt, koska mitä enemmän automatisoidaan, sitä enemmän laitteita menee rikki. Työnkuvat ovat muuttuneet uuden teknologian myötä, mutta vanhan talonrakennustekniikan osaamistakin tarvitaan.
– – –
Aika näyttää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta intoa kehittämiseen vaikuttaa ilahduttavasti riittävän. Startupit olivat Kira-digi-hankkeessa pääroolissa, mutta yllättäen myös isot yritykset innostuivat kokeilukulttuurista.
Keskeinen ajatus startup-kulttuurissa on, että kokeiluista voi oppia, vaikka harva liikeideoista jäisi elämään – ja suuntaa muutetaan tarpeen tullen vauhdikkaasti.
Lupaavia kokeilujakin alkaa löytyä; esimerkiksi Lassila ja Tikanoja toimittaa yhdessä startup-yritys Fourdegin kanssa älytermostaatteja, jotka oppivat ennakoimaan huoneiston lämmityksen tarpeen. Iso suunnittelutoimisto Granlund on kehittänyt sovelluksen, jota pystyy käyttämään kahdensuuntaiseen keskusteluun tietomallin kanssa.
Haasteita eittämättä riittää. Miten saada tieto käytännössä siirtymään hankkeen vaiheesta toiseen, miten tietomalleihin saadaan etenkin huoltomiehen tarvitsemat tiedot, ja miten käyttäjän olosuhteita voidaan ennakoivasti parantaa? Eli lyhyesti; miten kyetään hallitsemaan sekä aikaisemmat, nykyiset että tulevat tapahtumat, eli luomaan digitaalinen kaksonen?
Toisaalta, myönteisesti ajatellen, alalla on paljon kehityspotentiaalia.