Julkaistu Rakennustekniikka -lehdessä 2/2006 nimimerkillä Harjakainen
Halpalennot tulivat ja mullistivat lentomatkailun. Vähittäiskaupassa halpaketjut panivat vanhat toimijat selkä seinää vasten. Alalla kuin alalla nurkan takaa tullut kilpailija on uusine konsepteineen pannut vipinää paikalleen jämähtäneeseen kilpailuun, kuluttajan eduksi.
Paitsi rakennusalalla.
Meillähän kustannukset sen kun ovat nousseet. Jotenkin sen ymmärtäisi, jos kaikki tekisivät huipputuloksia ja hyödyntäisivät hyvää markkinaa. Mutta kun parhaidenkin yritysten tulokset ovat alle kymmenen prosentin ja joukossa on vielä paljon niitä jotka eivät pääse edes siedettävään tulokseen. Meillä siis kulut aina vaan nousevat kuin hallitsematon luonnonilmiö, jolle kukaan ei voi mitään ja josta kaikki joutuvat kärsimään.
Selityksiähän olemme hyviä keksimään. Laatutaso on määräysten takia noussut. Rakentaminen on lokaalia bisnestä, ei sitä halpamaista tuoda. Onhan tuottavuus oikeastaan noussut, jos tilastoja oikein luetaan.
Mutta erilaisia paineita ja reunaehtoja kohdistuu muihinkin aloihin. Kuitenkin hinnat on vaan saatu laskemaan, kun on ollut pakko.
+++
Voiko rakennusalalle tulla halpisrakentaja, joka muuttaa kaiken? Totta kai voi, ja aivan varmasti tuleekin. Niitähän on nyt jo nurkan takana kurkkimassa.
Onko se kokoonpanotehdas, joka tuo halvan työvoiman maasta rakennuksen Suomeen osina kuten laivanrakennuksessa? Tällaista on NCC jo kehitellyt Ruotsissa Komplett –talotehtaassaan, mutta täysi etu saadaan vasta kun tuotanto on laajamittaista ja siirretty sinne missä se on edullista.
Tuoko ratkaisun robotiikka? Työmiehen korvaavat teollisuusrobotit, jotka mätkivät tiiliä paikalleen kymmenen miehen työsaavutuksen. Eivätkä lakkoile tai valita työehdoista. Kuulostaa futuristiselta, mutta Japanissa on jo kehitetty täysautomaattinen toimistotalotyömaa, jossa koko teollisuusrobottien pyörittämää työmaata ohjaa muutama tietokonenörtti.
Löytyykö viisastenkivi rakentamisen organisoinnista? Tarvitaanko komeita pääkonttoreita ja monta porrasta johtajia ja hallintoa? Voisiko kaiken korvata ”virtuaalirakennusliike”, joka oikein organisoituneena ja verkottuneena pystyisi toimittamaan kaikki samat toiminnot kuin iso rakennusliike, mutta puolet keveämmällä kulurakenteella ja aina edullisimpia hankintakanavia käyttäen?
Tuovatko tietotekniikan käyttö, hankintaketjujen uudistaminen tai logistiikan hallinta kehitysharppauksia tullessaan, vai jäävätkö ne elämään vain ikuisina lupauksina seminaarien visiokalvoihin?
+++
Jos näitä mörköjä lähdetään pelkäämään ja torjumaan, ollaan jo häviön tiellä. Pitäisi löytää itse keinot vastata tällaiseen kilpailuun, ennen kuin se on edes alkanutkaan. Silloin siinä voisi olla jopa mahdollisuuksia omalle killer –vientituotteelle.
Kuka näyttää esimerkkiä? Isot yritykset eivät yrityshistorian valossa juurikaan ole edelläkävijöitä, vaan hitaita mastodontteja jotka muuttuvat vasta kun eivät enää pysty kehitystä estämään. Toivo lepää uusien, ennakkoluulottomien toimijoiden varassa, joita voi PK-sektorilta ja innovatiivisista vientiyrityksistä löytyä.
Samoin uudet ideat eivät välttämättä tule saman putken läpikäyneiden tasapäisten insinöörien kansoittamista työyhteisöistä, vaan tarvittaisiin enemmän ristiriitaisia ja kyseenalaistavia näkemyksiä – sekä kykyä käsitellä niitä. Siis rohkeutta rekrytoida rakentamiseen myös erilaisia ihmisiä.
Rakentamisessa on nyt imua ja mahdollisuuksia on vaikka mihin. Ne voidaan joko hyödyntää tai odottaa kunnes joku muu tekee sen.