Julkaistu Korjausrakentaminen -lehdessä 2/2017
Ennen vain perustettiin yrityksiä. Nyt perustetaan startup-yrityksiä. Tämä taikasana avaa Tekesin rahahanat ja antaa pääsyn startup-yhteisöön, missä vietetään aikaa hubeissa, järjestetään hackathoneja, pitchataan ja muutenkin voimaannutaan yhdessä.
Muistuu mieleen edellinen buumi 90-luvulla, jolloin perustettiin paljon uusia yrityksiä. Tosin paljolti sen takia, kun ei ollut muitakaan töitä tarjolla. Toisaalta ensimmäinen it-buumi otti ensiaskeleitaan ja tarjosi paljon mahdollisuuksia – niillekin, jotka eivät halunneet mennä Nokialle töihin.
Silloinen, varmaankin ensimmäinen yrityshautomo perustettiin Otaniemen lepikköön raivatulle hiekkakentälle. Se muistutti ulkoisesti työmaaparakkia ja oli sisältäkin enemmän perinteinen rivihautatoimisto kuin moderni co-creation-hubi.
Meininki oli monessa mielessä samanlainen kuin nyt; yrityksiä tuli ja meni, kun joko pantiin pillit pussiin tai siirryttiin isompiin tiloihin. Silloin yritysten välinen yhteydenpito kiteytyi kuitenkin lähinnä ruokalakäynteihin ja pikkujouluihin.
Kun nyt startupit väsäävät mobiiliapplikaatioita ja some-softiaan, silloin uutta oli internet ja www. Monen yrityksen originaali idea oli tehdä nettisivuja. Näitä tekijöitä tarvittiin, kun firmat heräilivät internet-aikakauteen ja html4 taipui moneen.
Teknologiakylä kesti aikaa
Joukossa oli myös muutamia rakennusalan yrittäjiä; intomielisiä bisneslupauksia, joilla jäivät opinnot kesken ja muita itsensä työllistäjiä. Siellä minäkin yritin muiden joukossa, naapureina nettisivuja väsääviä nörttejä, omaa tietä kulkevia keksijöitä ja erilaisia härpäkkeitä maahan tuovia kauppamiehiä.
Viereen alkoi kasvaa yhä uhkeampia toimistohotelleja, kun it-kupla kasvoi ja imi uusia yrittäjiä. Epäilijät ihmettelivät jo silloin, että kuinka moni firma voi pärjätä tekemällä kärpäsenkuvia kännykkään. Moni menikin sittemmin nurin, mutta ihmeen pitkään väliaikaisiksi tarkoitetut Teknologiakylän parakit vastustivat puskutraktoreita.
Nuo ajat tulevat mieleen, kun startupeista uhotaan nyt kansantaloutemme pelastajaa. Kehityskulku on luultavasti samantapainen; suurin osa häviää alkukiihdytyksen jälkeen, joitakin tähtiä nousee ja toivottavasti syntyy myös startup-vaiheen kautta kannattavia, erikokoisia yrityksiä.
Rakentajilla on startup-geeni
On hyvä muistaa sitäkin, että rakennusala on aina ollut startup-ala. Toiminnan platformina ei tosin ole tietokone ja älykännykkä, vaan pakettiauto ja peräkärry. Myös näitä peruspuurtajia pitää kunnioittaa, koska he ovat kansantaloudelle aivan yhtä tärkeitä ja yleensä toimivat ilman mitään julkista tukea.
Esimerkiksi Consti on luotu yli 20 pienestä yrityksestä, taustalla muutaman henkilön pystyyn laittamia narikoita. Niitä on itsepäisesti ajettu läpi vaikeiden aikojen ja kasvatettu riskejä liikaa miettimättä. Se on tärkeä osa kasvuyrityksen dna:ta.
Startup-huuma ei siis ole uusi, mutta positiivinen ilmiö. Sen menestystä ei voi mitata pelkästään pystyyn jääneiden yritysten määrällä, vaan oleellista on niissä kumuloituva osaaminen. Vaikka hypetys aikanaan laskee, osaaminen on käytettävissä kansakunnan eduksi niin uusissa yrityksissä kuin vakiintuneempien toimijoiden palkkalistoilla.