RIL on käynnistänyt kirjaprojektin lean-rakentamisesta yhteistyössä Suomen Lean Construction Institute ry:n kanssa. Kirjoittajana toimii Juha Salminen, ja kirja ilmestyy vuoden lopussa. Projektin tueksi on koottu rakennusalan asiantuntijoista koostuva ohjausryhmä. Se pohti ensimmäisessä kokouksessaan huhtikuussa 2020, mitä lean-rakentaminen tarkoittaa, ja miten se poikkeaa perinteisestä rakentamisesta.
Ylivoimaisesti suurin osa ohjausryhmäläisistä piti tärkeimpinä asioina yhteistyötä, ihmisten arvostamista ja jatkuvaa parantamista edistävää kulttuuria. Tällaisessa kulttuurissa ihmiset työskentelevät järkevästi yhteisten tavoitteiden eteen, toisiaan kunnioittaen ja huomioiden. Ihmiset otetaan mukaan kehittämään toimintatapoja, ja tieto siirtyy avoimesti osapuolelta toiselle. Myös alihankkijat pitää ottaa mukaan yhteistyöhön. Jatkuvan parantamisen pitää ulottua kaikkeen toimintaan, oli sitten kyse prosessien kehittämisestä ja toiminnan saamisesta kerralla kuntoon, tai esimerkiksi ihmisten nopeasta oppimisesta.
”Oppimisesta pitää tehdä niin yksinkertaista, että satunnainenkin tiimi saadaan tekemään tehokkaasti töitä ja oppimaan nopeasti”, esimerkiksi NCR Groupin kehityspäällikkö Jussi Takamaa totesi.
Jatkuvaan parantamiseen liittyy läheisesti myös prosessien vakiointi.
”Jotta päästään kunnolla jatkuvan parantamisen ja kehittämisen tielle, taustalla pitää olla jonkin tason vakiointia ja standardointia”, Destian projektinjohtaja Janne Korkalainen totesi.
Laastaroinnista prosessien kehittämiseen
Moni ohjausryhmän jäsen kaipasi muutosta siihen, että rakentamisessa paikataan usein samoja ongelmia projektista toiseen sen sijaan, että korjattaisiin ennakoivasti prosessia.
”Olisi tärkeää kehittää valmiuksia parantaa prosesseja eikä keskittyä vain siihen, että tunnetaan tietyt sopimusehdot hyvin. Olemme miettineet Väylässä, että lean-rakentamiseen tarvittaisiin vähän samanlaista työntöä kuin tietomallintamiseen aikanaan. Esimerkiksi infra-alan volyymi on niin iso, että voisimme sitä kautta vaikuttaa myönteisesti koko alan kehitykseen”, Väylän apulaisjohtaja Mauri Mäkiaho ehdotti.
Kansainvälisen projektiarvioinnin IPMA-sertifikaatin (IPMA = International Project Management Association) suorittanut Mäkiaho muistutti, että kaikki nekin asiat, joiden kuvitellaan olevan hyvin, voivat tarjota mahdollisuuden parantaa toimintaa.
”Kansainvälisissä standardeissa kaiken pohjalla on tietämys nykytilasta, joka perustuu mitattuun dataan ja sen dokumentointiin. Suunnitelma ja sen nykytila pitää tuntea hyvin. Kun suunnitelma on nykytilan pohjalta laadittu ja toteutettu, niin toteutus tarkistetaan ja sen jälkeen tehdään korjaavia toimenpiteitä. Nämä kaikki asiat pitää pystyä osoittamaan dokumentoinnilla.”
Palveleva rakennus tavoitteena
Lean liittyy isossa kuvassa myös asiakkaalle tuotettavaan arvoon ja hukan poistoon.
”Itse olen yrittänyt kuvata lean-rakentamista vertaamalla sitä perinteiseen rakentamiseen. Suurin ero tulee siitä, että meidän alallamme on perinteisesti yritetty optimoida yksittäisiä tehtäviä, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt lean-rakentamisen keskeinen periaate, eli se, että tehtävästä toiseen siirtyminen on optimaalista”, johtaja Jan Elfving Skanskalta totesi.
Rakennuttamisen johtaja Aki Havia Suomen Yliopistokiinteistöistä korosti, ettei lean saa olla pelkkää rakentamisen taloudellisuutta ja osaoptimointia. Rakennuksen pitää myös palvella käyttäjäänsä, tai muuten se on hukkarakennus. Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi muuntojoustavuutta rakentamisessa ja käytön aikana.
Hän kysyi myös, voisiko kestävin palvelurakennus olla leanein palvelurakennus.
”Enää ei riitä se, että parannetaan saadun palautteen perusteella jatkuvasti toimintaa, vaan pitää pyrkiä antamaan myös takaisin se, mitä on joskus kulutettu.”
Ei pelkkiä työkaluja ja terminologiaa
Leanin määritelmä koettiin vaikeaksi, koska jopa huonoissa projekteissa voi olla sisällä hyvää lean-kehittämistä. Monen ohjausryhmän jäsenen sanomana kuultiinkin, että lean ei ole pelkkiä menetelmiä ja työkaluja, vaan tapa ajatella tai filosofia. Se ei ole myöskään monimutkaista terminologiaa, koska ilman niitäkin voi rakentaa leanisti – onhan esimerkiksi maaseudulla on osattu ikiajat rakentaa materiaalia tuhlailematta ja yhdessä järkevästi ennakoiden.
”Leanin pääperiaatteet kuten ihmisten kunnioitus, kokonaisuuden optimointi, jatkuva parantaminen ja hukan minimointi ovat tärkeitä. En kuitenkaan vetäisi liian tukkaa rajaa siihen, mikä on lean-rakentamista ja mikä ei. Leanissa on joitakin pääperiaatteita, ja sitten on työkaluja, jotka edesauttavat pääperiaatteisiin pääsemistä”, Indepron toimitusjohtaja Matti Kruus pohti.
Tahtituotannossa nähdään potentiaalia
Yksinkertaisia, visuaalisia lean-työkaluja pidettiin tärkeinä, koska niiden avulla voidaan tehdä enemmän yhteistyötä ja kehittää toimintaa läpinäkyvämmiksi sekä avoimemmaksi.
”Ne vievät varmasti oikeaan suuntaan toimintaa, vaikkei se aina olisi puhdasoppisia, eikä sen tarvitse sitä ollakaan, Lauri Merikallio Visonista tähdensi.
Hän näki etenkin tahtituotannossa paljon mahdollisuuksia.
”Kun tahtituotanto saadaan pelittämään ja ihmiset mukaan, se eliminoi hukkaa, pistää logistiikan kuntoon, ja pakottaa suunnittelunkin virtautumaan.”
”Tahtituotannon hyvyys tulee sitä kautta, että se pakottaa toimimaan oikealla tavalla. Viime kädessä kysymys on siitä, että tunnistetaan paras toimintatapa ja toimitaan sen mukaisesti, Toisaalta ei saa unohtaa jatkuvaa oppimista”, Mittaviivan Anssi Koskenvesa täydensi.
Kirjan avulla vauhditetaan muutosta
Työnimeltään ”Rakennusprojektin johtaminen lean-periaatteilla” -kirja ilmestyy RIL:n punakantisessa julkaisusarjassa. Se on suomalaiseen rakentamistapaan nojautuva käsikirja lean-rakentamisen periaatteista ja menetelmistä.
”Lean-rakentaminen kytkeytyy yleisiin lean-periaatteisiin, mutta sovellettavat menetelmät ovat alakohtaisia ja myös maakohtaisia. Lean ei ole kuitenkaan yksittäisten työkalujen käyttöä, vaan suunnitelmallista ja pitkäjänteistä toimintaa”, kirjan kirjoittaja Juha Salminen korostaa.
Salminen on kirjoittanut aikaisemmin kirjoja rakennushankkeiden toteutusmuodoista. Hän on ollut lean-kehittämisessä mukana pitkään rakennusliikkeissä, mutta toimii nyt konsulttina Salmicon Oy:ssa.
RIL on käynnistänyt kirjaprojektin lean-rakentamisesta yhteistyössä Suomen Lean Construction Institute ry:n kanssa. Kirjoittajana toimii Juha Salminen, ja kirja ilmestyy vuoden lopussa. Projektin tueksi on koottu rakennusalan asiantuntijoista koostuva ohjausryhmä. Se pohti ensimmäisessä kokouksessaan huhtikuussa 2020, mitä lean-rakentaminen tarkoittaa, ja miten se poikkeaa perinteisestä rakentamisesta.
Ylivoimaisesti suurin osa ohjausryhmäläisistä piti tärkeimpinä asioina yhteistyötä, ihmisten arvostamista ja jatkuvaa parantamista edistävää kulttuuria. Tällaisessa kulttuurissa ihmiset työskentelevät järkevästi yhteisten tavoitteiden eteen, toisiaan kunnioittaen ja huomioiden. Ihmiset otetaan mukaan kehittämään toimintatapoja, ja tieto siirtyy avoimesti osapuolelta toiselle. Myös alihankkijat pitää ottaa mukaan yhteistyöhön. Jatkuvan parantamisen pitää ulottua kaikkeen toimintaan, oli sitten kyse prosessien kehittämisestä ja toiminnan saamisesta kerralla kuntoon, tai esimerkiksi ihmisten nopeasta oppimisesta.
”Oppimisesta pitää tehdä niin yksinkertaista, että satunnainenkin tiimi saadaan tekemään tehokkaasti töitä ja oppimaan nopeasti”, esimerkiksi NCR Groupin kehityspäällikkö Jussi Takamaa totesi.
Jatkuvaan parantamiseen liittyy läheisesti myös prosessien vakiointi.
”Jotta päästään kunnolla jatkuvan parantamisen ja kehittämisen tielle, taustalla pitää olla jonkin tason vakiointia ja standardointia”, Destian projektinjohtaja Janne Korkalainen totesi.
Laastaroinnista prosessien kehittämiseen
Moni ohjausryhmän jäsen kaipasi muutosta siihen, että rakentamisessa paikataan usein samoja ongelmia projektista toiseen sen sijaan, että korjattaisiin ennakoivasti prosessia.
”Olisi tärkeää kehittää valmiuksia parantaa prosesseja eikä keskittyä vain siihen, että tunnetaan tietyt sopimusehdot hyvin. Olemme miettineet Väylässä, että lean-rakentamiseen tarvittaisiin vähän samanlaista työntöä kuin tietomallintamiseen aikanaan. Esimerkiksi infra-alan volyymi on niin iso, että voisimme sitä kautta vaikuttaa myönteisesti koko alan kehitykseen”, Väylän apulaisjohtaja Mauri Mäkiaho ehdotti.
Kansainvälisen projektiarvioinnin IPMA-sertifikaatin (IPMA = International Project Management Association) suorittanut Mäkiaho muistutti, että kaikki nekin asiat, joiden kuvitellaan olevan hyvin, voivat tarjota mahdollisuuden parantaa toimintaa.
”Kansainvälisissä standardeissa kaiken pohjalla on tietämys nykytilasta, joka perustuu mitattuun dataan ja sen dokumentointiin. Suunnitelma ja sen nykytila pitää tuntea hyvin. Kun suunnitelma on nykytilan pohjalta laadittu ja toteutettu, niin toteutus tarkistetaan ja sen jälkeen tehdään korjaavia toimenpiteitä. Nämä kaikki asiat pitää pystyä osoittamaan dokumentoinnilla.”
Palveleva rakennus tavoitteena
Lean liittyy isossa kuvassa myös asiakkaalle tuotettavaan arvoon ja hukan poistoon.
”Itse olen yrittänyt kuvata lean-rakentamista vertaamalla sitä perinteiseen rakentamiseen. Suurin ero tulee siitä, että meidän alallamme on perinteisesti yritetty optimoida yksittäisiä tehtäviä, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt lean-rakentamisen keskeinen periaate, eli se, että tehtävästä toiseen siirtyminen on optimaalista”, johtaja Jan Elfving Skanskalta totesi.
Rakennuttamisen johtaja Aki Havia Suomen Yliopistokiinteistöistä korosti, ettei lean saa olla pelkkää rakentamisen taloudellisuutta ja osaoptimointia. Rakennuksen pitää myös palvella käyttäjäänsä, tai muuten se on hukkarakennus. Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi muuntojoustavuutta rakentamisessa ja käytön aikana.
Hän kysyi myös, voisiko kestävin palvelurakennus olla leanein palvelurakennus.
”Enää ei riitä se, että parannetaan saadun palautteen perusteella jatkuvasti toimintaa, vaan pitää pyrkiä antamaan myös takaisin se, mitä on joskus kulutettu.”
Ei pelkkiä työkaluja ja terminologiaa
Leanin määritelmä koettiin vaikeaksi, koska jopa huonoissa projekteissa voi olla sisällä hyvää lean-kehittämistä. Monen ohjausryhmän jäsenen sanomana kuultiinkin, että lean ei ole pelkkiä menetelmiä ja työkaluja, vaan tapa ajatella tai filosofia. Se ei ole myöskään monimutkaista terminologiaa, koska ilman niitäkin voi rakentaa leanisti – onhan esimerkiksi maaseudulla on osattu ikiajat rakentaa materiaalia tuhlailematta ja yhdessä järkevästi ennakoiden.
”Leanin pääperiaatteet kuten ihmisten kunnioitus, kokonaisuuden optimointi, jatkuva parantaminen ja hukan minimointi ovat tärkeitä. En kuitenkaan vetäisi liian tukkaa rajaa siihen, mikä on lean-rakentamista ja mikä ei. Leanissa on joitakin pääperiaatteita, ja sitten on työkaluja, jotka edesauttavat pääperiaatteisiin pääsemistä”, Indepron toimitusjohtaja Matti Kruus pohti.
Tahtituotannossa nähdään potentiaalia
Yksinkertaisia, visuaalisia lean-työkaluja pidettiin tärkeinä, koska niiden avulla voidaan tehdä enemmän yhteistyötä ja kehittää toimintaa läpinäkyvämmiksi sekä avoimemmaksi.
”Ne vievät varmasti oikeaan suuntaan toimintaa, vaikkei se aina olisi puhdasoppisia, eikä sen tarvitse sitä ollakaan, Lauri Merikallio Visonista tähdensi.
Hän näki etenkin tahtituotannossa paljon mahdollisuuksia.
”Kun tahtituotanto saadaan pelittämään ja ihmiset mukaan, se eliminoi hukkaa, pistää logistiikan kuntoon, ja pakottaa suunnittelunkin virtautumaan.”
”Tahtituotannon hyvyys tulee sitä kautta, että se pakottaa toimimaan oikealla tavalla. Viime kädessä kysymys on siitä, että tunnistetaan paras toimintatapa ja toimitaan sen mukaisesti, Toisaalta ei saa unohtaa jatkuvaa oppimista”, Mittaviivan Anssi Koskenvesa täydensi.
Kirjan avulla vauhditetaan muutosta
Työnimeltään ”Rakennusprojektin johtaminen lean-periaatteilla” -kirja ilmestyy RIL:n punakantisessa julkaisusarjassa. Se on suomalaiseen rakentamistapaan nojautuva käsikirja lean-rakentamisen periaatteista ja menetelmistä.
”Lean-rakentaminen kytkeytyy yleisiin lean-periaatteisiin, mutta sovellettavat menetelmät ovat alakohtaisia ja myös maakohtaisia. Lean ei ole kuitenkaan yksittäisten työkalujen käyttöä, vaan suunnitelmallista ja pitkäjänteistä toimintaa”, kirjan kirjoittaja Juha Salminen korostaa.
Salminen on kirjoittanut aikaisemmin kirjoja rakennushankkeiden toteutusmuodoista. Hän on ollut lean-kehittämisessä mukana pitkään rakennusliikkeissä, mutta toimii nyt konsulttina Salmicon Oy:ssa.
”Kirjan on tarkoitus toimia apuvälineenä niille, jotka haluavat toteuttaa lean-rakentamista käytännössä ja kehittää osaamistaan pitkällä tähtäimellä. Tällä hetkellä lean on rakentamisessa usein irrallisten työkalujen käyttöä, mutta kun leanin periaatteet tulevat vähitellen osaksi yritysten johtamisjärjestelmiä, voidaan puhua pysyvästä kehitysharppauksesta.”